Historiaa yleensä… |
|
Paperinukeilla leikkimiseen liittyvä historia ei juuri poikkea muun euroopan vastaavasta. Ulkomailta tuotuja paperinukkeja on ollut saatavilla kaupoista suomessa aina 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Aluksi ne olivat pääasiallisesti saksalaista alkuperää mutta myöhemmin niitä tuotiin myös muualta. Näin myös suomalaiset lapset ovat päässeet leikkimään esimerkiksi 1930 luvun suosikin, Shirley Templen kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen muistakin Hollywoodin tähdistä tuli suosittuja myös paperinukkeina. Paperinukkeja julkaistiin myös joissakin lehdissä, joten ne olivat kaikkien saatavilla, ja mikä parasta paperinukkeja ja niiden vaatteita oli helppoa ja mielenkiintoista valmistaa myös itse. Parhaimmillaan paperinuket olivat 1900-luvun loppupuolella, tällöin joillekkin niistä oli saatavana jopa "kolmiuloitteisia" silkkipaperista, pitsistä ja nauhoista valmistettuja asusteita. Suomessa näitä erittäin hienoja paperinukkeja valmisti kaksi naimatonta naista Oulusta. Kerrotaan että usein asiakkaina olivat nuoret herrasmiehet jotka ostivat näitä hienoja paperinukkeja lahjaksi tyttöystävilleen. |
Intiaani poika "Musta Kotka" on Yrjö Könnin käsialaa. Hän oli ammatiltaan taiteilija ja kuvittaja joka perusti oman kustantamon "Könni" vuonna 1942. |
Könni yhtiössä työskenteli myös suunnittelija ja mainostaiteilija Martti Sonkamo. Hänen käsialaansa olivat esimerkiksi sporttiset "Lokki" (laiva), "Aero" lentokone sekä auto-aiheiset paperinuket (kuvissa alla). |
|
| Suomalainen Tuotanto… Paperinukketuotanto alkoi suomessa 1920 luvun alussa. Ajatus suomalaisista paperinukeista kytkeytyi yleiseen huolenaiheeseen kotimaisen leluvalmistuksen vähäisyydestä. Lelutuotannon lisääntyessä myös kirjapainojen innostus valmistaa suomalaisten taiteilijoiden suunnittelemia paperinukkeja lisääntyi. Noihin aikoihin oli myös muodikasta valmistaa kehittäviä leluja lapsille. Eräs valmistaja jopa "mainosti" tuotteitaan vuonna 1921 sanomalla, että "Ennen kuin aloitimme valmistaa paperinukkeja tutkimme tarkkaan miltä niiden tulisi näyttää sekä kouluttajien, että lapsien mielestä". Erään nuoren miestaiteilijan suunnittelemat paperinuket mennestyivätkin mainiosti, niitä jopa vietiin muihin pohjoismaihin. |
Kustannus yhtiö Kuvataide aloitti paperinukke tuotannon jo vuonna 1920. Kuvan tyttö on vuodelta 1930. |
| Paperinukeilla leikkiminen oli suosittua suomessa 1920-30 luvuilla mutta vasta toisen maailmansodan aikoihin, 40-luvulla, kotimainen paperinukketuotanto puhkesi täyteen kukkaan. Tällöin oli pulaa lähes kaikesta, paitsi paperista, sen laatu ei tosin yltänyt samalle tasolle kuin ennen. Tästä johtuen monet kirjapainot alkoivat valmistaa myös paperinukkeja. Näin taiteilijat saivat töitä, ja lapset edes joitain "leluja" leikkeihinsä näinä kovina aikoina. Tarjolla oli perinteisten paperinukkien lisäksi myös erilaisia dioraamoja kuten intiaanikylä, sirkus kaikkine eläimineen sekä monenlaisia autoja. Ihmishahmojen lisäksi paperinukkeina löytyi myös vaikkapa söpö nallekarhu tai pikku possu kaikkine erilaisine vaatteineen. |
|
| "Pekka" vuodelta 1940 oli varustettu Suomalaisella sotilas asulla. Julkaisija oli Taidekorttikeskus Oy | |
| Jo alusta alkaen paperinuken vaatteissa on ollut nähtävänä kansallisia piirteitä. Tyttönukkejen asusteisiin kuului usein ainakin yksi kansallispuku ja pojilla oli vastaavasti suomalais sotilaan unifofmu. Sotien aikoihin 40-luvulla myös tyttönuken puvustoon saattoi kuulua sotilaallinen "Lotta" puku. Luonnollisesti puvuissa on myös ollut nähtävillä ajalle ominaisia muotivirtauksia. |
|
| 1950 luvun kulta-aikojen jälkeen kiinnostus paperinukkeihin on pikkuhiljaa hiipunut ja kotimainen valmistus lähes loppunut. Taloudellinen kasvu on tuonut ihmisille lisää ostovoimaa ja sen myötä kauppoihin runsaasti toinen toistaan hienompia leikkikaluja jotka vielä 1950-60 luvuilla olivat suomessa harvinaisia. Nyt kotimaassa painettuja paperinukkeja on saatavana lähinnä vain "museo-painoksina". Nykyään paperinuket ovat lähinnä harrastajien ja keräilijöiden "herkkua" eivät niinkään leikkikaluja. |
Tyylikäs "Ulla" oli vuoden 1945 uutuuksia kustantamolta"Paletti". |
| Alkuperäisen englanninkielisen tekstin on kirjoittanut
Marja-Liisa Lehto yllä olevan tekstin on siitä vapaasti suomentanut Tapani Suominen |
|
